Iso osa töistä voidaan tehdä kätevästi etänä ja viihdepalvelut tarjoavat helposti ajanvietettä silloin, kun itselle sopii. Kun niin iso osa palveluista on nykyään netissä, myös palveluiden toimimattomuus ja hidastelu ärsyttää samassa mittasuhteessa kasvavasti. Myös Covid19 -viruksen aiheuttama maailmantilanne sai monet huomaamaan toimivan nettiyhteyden tärkeyden, kun niin työt kuin koulukin piti saada hoidettua kotoa käsin.
Mutta mikä tökkimisen sitten aiheuttaa? Liittymässä on megoja vaikka koko kylälle jakaa, mutta silti etäyhteys katkeilee, videoissa on häiriöitä ja kuva pysähtelee sekä pelit lagaavat niin että voittaminen on mahdotonta. Johan siinä on perherauha vaarassa, kun kaikkia kiukuttaa.
Eri tekniikoilla on omat hyvät puolensa
Suomessa on käytössä useita erilaisia laajakaistatekniikoita. Niistä yleisimpiä ovat vanhemman lankapuhelinverkon kautta toimivat tekniikat (esim. ADSL), kaapeli-TV:n kautta toimiva kaapelikaista, täysin uusi valokuitutekniikka sekä mobiilikaistat (3G, 4G, 5G). Jokaisesta tekniikasta löytyy omat hyvät puolensa.
Mobiililaajakaistan keskeinen etu on liikkuvuus – yhteys kulkee mukana siellä missä sitä tarvitaan. Mobiiliverkot ovat kuitenkin pitkän matkan langatonta tekniikkaa, joka on altis erilaisille ympäristötekijöille. Käyttäjämäärät, erilaiset muut langattomat verkot ja jopa sääolosuhteet vaikuttavat usein mobiiliverkkojen vakauteen. Nopeuksissa voi esiintyä vaihtelua. Myös katkoksia saattaa esiintyä. Eikä aina auta, vaikka kuuluvuus olisi erinomainen: yllättävän usein ongelmana onkin suuri käyttäjämäärä, sillä yhteydet menevät tukiasemaan, jonka linkki eteenpäin toimii pullonkaulana. Ei auta, vaikka kuuluvuus olisi täydellinen, jos yhteys eteenpäin ruuhkautuu.
Yleisesti ottaen kiinteää verkkoa hyödyntävät yhteydet tarjoavat ennakoitavaa suorituskykyä erilaisiin käyttötarpeisiin
Kun yhteys tuodaan kiinteistöön kiinteää kaapelia pitkin, ympäristötekijöiden vaikutus yhteyden laatuun katoaa. Jos yhteys on mahdollista toteuttaa kaapelilla, se kannattaa. Itse toimistossa tai asunnossa yhteys voidaan jakaa langattomalla lähiverkolla (WiFi), joka on pitkän matkan langattomiin yhteyksiin verrattuna huomattavasti vakaampi.
Myös langattomalla lähiverkolla on kuitenkin merkitystä, erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien kanssa. Vanhemmalla 2.4GHz standardilla toimivat langattomat verkot saattavat osaltaan rajoittaa nopeimpia yhteyksiä, joten erityisen nopeiden (100M ja ylöspäin) kanssa on suositeltavaa käyttää uudempaa 5GHz AC-standardin WiFiä. Nopeuden vaihtelut pysyvät minimissä, jolloin aikakriittisissä palveluissa, kuten etäyhteyksissä, videopalveluissa ja pelaamisessa ei enää esiinny hidastelua tai pätkimistä. Näissä aikakriittisissä palveluissa lyhytkin nopeuden pudotus yhteydessä aiheuttaa nopeasti käytön hidastumista tai kuvan pätkimistä ja lataustaukoja.
Yksi erityisesti pelaamiseen vaikuttava tekijä on verkkoviive (ping)
Tämä tarkoittaa aikaa, joka kuluu siihen, kun laitteesta lähetetty käsky saapuu perille jossakin muualla internetissä olevalle palvelimelle ja/tai tähän saadaan vastaus paluuviestinä. Jos yhteydessä esiintyy tätä viivettä, liittymän isot megamäärätkään eivät auta, vaan vastaukset eri komentoihin saattavat silti tapahtua viiveellä. Tämä näkyy varsinkin pelikäytössä hitaana vasteena pelaajan toimiin. Jos pelissä vaaditaan nopeaa reagointia, sekunnin viive on kohtalokas – ja ennen kaikkea ärsyttävä. Erityisesti verkkoviiveen osalta kiinteä laajakaistayhteys on perinteisesti ollut täysin eri viivalla mobiilin kanssa, minkä vuoksi monet pelaajat suosivat kiinteää laajakaistayhteyttä.
Mitä yhteyden laadun parantamiseksi voi tehdä?
Mobiililaajakaistan kuuluvuutta on mahdollista parantaa erillisellä antennilla. Parhaiten huonoon kuuluvuuteen auttaa iso ulkoantenni. Jos kuuluvuus näyttää hyvältä ilman antennia, sekään ei välttämättä auta vaan tällöin kyseessä on todennäköisesti ruuhkainen tukiasema. Tukiasemien ruuhkautuminen on nykyään suhteellisen yleistä, sillä mobiiliverkkojen käyttäjämäärät ja tiedonsiirtomäärät ovat nousseet valtavasti lähivuosina. Paraskaan kuuluvuus ei auta, jos itse tukiasemalta maailmalle lähtevä liikenne toimii pullonkaulana.
Kodin Wi-Fin kuuluvuuden parantamiseen on olemassa useita ratkaisuja. Jos verkko on hidas, kannattaa varmistaa, että langaton reititin ja käytettävä laite tukevat nopeampaa 5GHz AC-standardin verkkoa. Kantavuutta on mahdollista parantaa erillisillä antenneilla ja toistimilla, jotka laajentavat verkon kuuluvuutta toistamalla sitä eteenpäin. WiFi-toistin sijoitetaan olemassa olevan verkon hyvälle kuuluvuusalueelle, josta se heittää verkkoa eteenpäin.
Yhteyden todellista nopeutta mitattaessa kannattaa käyttää langallista Ethernet-verkkoa. Langattomiin verkkoihin voivat vaikuttaa esimerkiksi etäisyydet, rakenteet ja muut ympäristötekijät, minkä vuoksi mittaustulokset voivat vaihdella. Ethernet-kaapelilla tehty mittaus antaa yleensä tarkemman kuvan nettiyhteyden suorituskyvystä.
Suosituksemme
Jos sisäverkko on mahdollista muodostaa perinteisellä Ethernet-verkkokaapelilla, se on usein hyvä vaihtoehto. Langallinen yhteys tarjoaa yleensä tasaisemman suorituskyvyn kuin langaton yhteys. Moneen laitteeseen, kuten tabletteihin ja älypuhelimiin, ei kuitenkaan ole mahdollista muodostaa langallista yhteyttä tai yhteyden veto kaapelilla vaatisi suhteettoman paljon vaivaa. Tällöin WiFi-verkko on sopiva ratkaisu.
WiFi-reitittimen sijoittaminen kannattaa harkita huolella, sillä hyvä sijainti vaikuttaa merkittävästi langattoman verkon toimivuuteen. Täysin yleispätevää ohjetta sijoittamiseen ei voi kuitenkaan antaa, sillä rakennusten muoto ja materiaalit vaikuttavat asiaan. Yleensä rakennusten ohuet sisäseinät eivät vaikuta merkittävästi langattoman signaalin etenemiseen, mutta esimerkiksi betoniseinä, jonka sisällä on teräsverkko, saattaa heikentää signaalia merkittävästi. Monessa uudessa kiinteistössä on oma sisäverkkonsa jakamo, jonka laitekaapin sisälle mahtuisi WiFi-reititin. Metallinen laitekaappi ei kuitenkaan yleensä ole optimaalinen sijoituspaikka WiFi-reitittimelle, sillä signaali läpäisee metallia heikosti.
Itselle sopivin laajakaista kannattaa valita käyttötarpeen mukaan. Jos yhteyttä pitää kuljettaa mukana tai käyttöpaikka on sellainen, että sinne ei tule nettiyhteyttä mahdollistavaa kaapelointia, mobiililaajakaista voi olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Kiinteässä sijainnissa käytettävään nettiyhteyteen langallinen yhteys tarjoaa yleensä ennakoitavaa suorituskykyä. Kiinteä laajakaista soveltuu monenlaisiin käyttötarkoituksiin perussurffailusta pelaamiseen. Kiinteän ja mobiiliyhteyden ominaisuudet eroavat toisistaan, ja sopiva ratkaisu riippuu käyttötarpeesta sekä käyttöympäristöstä.
Tutustu myös muihin artikkeleihimme:
