
GIA-asetus on nostanut taloyhtiöiden sisäverkot aivan uuteen asemaan. Kyse ei ole vain kaapeleista tai nopeuksista, vaan päätöksistä, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Monessa taloyhtiössä GIA-asetus tulee vastaan vasta siinä vaiheessa, kun putki- tai sähkösaneeraus on jo suunnitteilla. Silloin liikkumavaraa on vähemmän ja virheiden hinta kasvaa.
Tässä artikkelissa katsomme GIA-asetusta eri kulmasta. Emme kysy, mikä asetus on, vaan miksi sillä on merkitystä taloyhtiön päätöksenteolle juuri nyt.
Artikkeli on kirjoitettu 7.5.2026, ja se pohjautuu Traficomin ajantasaisiin tulkintoihin EU:n gigabitti‑infrastruktuuriasetuksesta.
GIA kytkeytyy taloyhtiöissä suoraan rakennuslupaa vaativiin hankkeisiin. Putki- tai sähkösaneerauksen tai laajemman peruskorjauksen yhteydessä sisäverkkoa ei voi enää käsitellä erillisenä asiana. Se kulkee mukana hankkeessa, halusi tai ei.
12.2.2026 alkaen velvoite koskee hankkeita, joiden rakennuslupahakemus on jätetty tämän päivämäärän jälkeen. Jos kiinteistössä ei ole valmiiksi valokuitupohjaista sisäverkkoa, sisäverkko on uudistettava osana lupaa vaativaa remonttia.
Monessa taloyhtiössä sisäverkko on jäänyt vuosien varrella taka-alalle. Yhteys toimii jotenkin, eikä ongelmia ole päivittäin. GIA-asetus muuttaa tämän ajattelun. Jatkossa kyse ei ole enää valinnasta, vaan vaatimuksesta, joka huomioidaan rakennuslupaprosessissa.
GIA-asetuksen huomioiminen ajoissa tekee sisäverkon päivityksestä hallitun osan remonttia. Jos asia nousee esiin liian myöhään, vaihtoehdot kapenevat nopeasti.
Tyypillinen riskitilanne syntyy, kun putkiremontin suunnittelu on jo pitkällä ja sisäverkko nousee esiin vasta rakennuslupavaiheessa. Tällöin joudutaan tekemään nopeita päätöksiä, usein puutteellisella tiedolla. Lopputuloksena voi olla ratkaisu, joka täyttää vaatimukset paperilla, mutta ei palvele taloa pitkällä aikavälillä.
Taloyhtiön kannalta kyse ei ole pelkästään investoinnin suuruudesta, vaan myös siitä, kuinka tehokkaasti ja järkevästi työt voidaan toteuttaa muun remontin yhteydessä. Vaikka sisäverkon ja putkiremontin toteutus eivät aina osu samoihin rakenteisiin, ajoittamalla ne yhteen voidaan usein välttää päällekkäistä työtä, lisäkustannuksia ja myöhempiä muutostarpeita.
GIA-asetuksessa vastuunjako on selkeä, mutta käytännössä kokonaisuutta ei ole aina helppo hahmottaa. Operaattori vastaa yhteydestä talojakamoon asti. Taloyhtiö puolestaan vastaa siitä, että sisäverkko kuljettaa yhteyden huoneistoihin vaatimusten mukaisesti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sisäverkkoa koskevat päätökset ovat viime kädessä taloyhtiön hallituksen pöydällä. Traficom vastaa GIA‑asetuksen yleisestä ohjauksesta, antaa sitä koskevat määräykset ja tukee tulkintatilanteissa, mutta se ei tee päätöksiä taloyhtiön puolesta. Rakennuslupaa vaativissa hankkeissa vaatimusten täyttymistä valvoo kunnan rakennusvalvonta osana lupaprosessia.
Juuri tästä syystä ennakointi on ratkaisevaa. Kun sisäverkon nykytila tunnetaan ajoissa, taloyhtiön hallitus voi tehdä päätöksiä rauhassa ja osana kokonaisuutta, eikä vasta siinä vaiheessa, kun asia nousee esiin lupavaiheessa pakon edessä.
GIA-asetuksen soveltaminen herättää taloyhtiöissä usein kysymyksiä, erityisesti sisäverkkoihin, vastuunjakoon ja käyttöoikeuksiin liittyen. Näissä tilanteissa Traficom toimii asetuksen valvovana viranomaisena, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa GIA-asetuksen soveltamista Suomessa eri rakennushankkeissa.
Traficom kokoaa gigabitti‑infrastruktuuriasetusta koskevan yleisen ohjauksen ja ajankohtaiset linjaukset verkkosivuilleen. Sivuilta saa kokonaiskuvan siitä, miten GIA näkyy käytännössä suomalaisissa viestintäverkkojen ja kiinteistöjen hankkeissa, sekä millaisia periaatteita asetuksen soveltamisessa noudatetaan. Lue lisää Traficomin verkkosivuilta.
Taloyhtiön sisäverkkoa ja sen teknistä toteutusta koskevissa kysymyksissä keskeinen lähde on Traficomin määräys 65. Se määrittelee, millaiset ratkaisut täyttävät vaatimukset sekä miten sisäverkot tulee suunnitella, toteuttaa ja dokumentoida. Lue lisää Traficomin verkkosivuilta: Kiinteistöjen sisäverkko.
Käytännössä ratkaisut syntyvät harvoin yksittäisellä viranomaispäätöksellä. Useimmiten ne löytyvät taloyhtiön, isännöinnin ja asiantuntijoiden yhteistyönä, Traficomin linjauksiin ja määräyksiin tukeutuen. Siksi ennakointi ja oikea ajoitus ovat taloyhtiölle keskeisimpiä työkaluja GIA:n näkökulmasta.
Gigabitin vaatimukset täyttävä sisäverkko avaa taloyhtiölle enemmän mahdollisuuksia. Palveluntarjoajien välinen kilpailu toimii aidosti vain silloin, kun sisäverkko ei rajoita tarjontaa.
Huonosti toteutettu tai vanhentunut sisäverkko voi sitoa taloyhtiön yhteen ratkaisuun vuosiksi. Hyvin suunniteltu verkko antaa vapautta valita ja neuvotella. Tämä näkökulma jää helposti huomiotta, jos GIA nähdään pelkkänä velvoitteena eikä strategisena päätöksenä.
Eräässä keski-ikäisessä kerrostalossa hallitus päätti kartoittaa sisäverkon tilanteen jo ennen varsinaisen putkiremontin hankesuunnittelua.
Kartoituksessa selvisi, että talojakamoon asti tuleva yhteys oli ajan tasalla, mutta huoneistojen kaapelointi ei vastannut tulevia vaatimuksia.
Koska asia huomioitiin ajoissa, sisäverkko voitiin sisällyttää remonttiin ilman kiirettä. Taloyhtiö vältti päällekkäiset työt ja sai ratkaisun, joka palvelee pitkälle tulevaisuuteen.
Ratkaisevaa ei ollut tekniikka – vaan ajoitus.
GIA-asetus herättää taloyhtiöissä paljon käytännön kysymyksiä, erityisesti silloin kun suunnitteilla on remontti tai rakennuslupaa vaativa hanke. Kokosimme alle vastauksia niihin asioihin, jotka nousevat useimmin esiin.
MPY auttaa taloyhtiöitä hahmottamaan, mitä GIA-asetus tarkoittaa käytännössä juuri heidän sisäverkolleen ja tuleville remonteille. Kun kokonaisuus on selkeä, päätöksiä on helpompi tehdä ajoissa. Lue lisää MPY:n taloyhtiöratkaisuista.
Artikkelin kirjoittaja Petri Pölhö
Petri toimii kuluttaja- ja taloyhtiöpalvelujen palvelukehittäjänä tuote- ja järjestelmäkehitystiimissä.
Kartoitetaan yhdessä taloyhtiönne tarpeisiin soveltuvat ratkaisut. Tulemme mielellämme kertomaan lisää palveluistamme myös yhtiökokouksiinne.

