Merikaapelit muodostavat globaalin merenpohjaan rakennetun tietoliikenneverkoston, jonka kautta välitetään yli 95 % kansainvälisestä teleliikenteestä. Myös Suomen tietoliikenne on kaapeleiden varassa. Yhteiskuntamme digitaalisten palveluiden toimivuuden varmistamiseksi on kansallista ja kansainvälistä verkkoa kehitettävä jatkuvasti ja huolehdittava myös verkon turvallisuudesta.
Suomesta on useita kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä, kuten merikaapeleita, muualle Eurooppaan ja maailmaan. Tärkeimmät järjestelmät ovat kahdennettuja ja tärkeimpien tietoliikenneyhteyksien reitit ovat varmistettuja. Esimerkiksi ulkomaille kytkeytyviä kaapeleita on siis useita suurimmilla teleyrityksillä ja Suomen sisällä tuhansia.
Tammikuussa 2022 Norjan Huippuvuorilla sijaitsevan, maailman suurimman satelliittiaseman SvalSatin, toinen merenalainen tietoliikennekaapeli katkesi. Vika paikannettiin alustavasti 130–230 kilometriä Huippuvuorilta mantereelle päin. Tuolla alueella merenpohja laskee kolmen sadan metrin tasosta lähes kolmen kilometrin syvyyteen Jäämeren pohjalle. Vian aiheuttaja on yhä tuntematon. Syy voi olla luonnollinen, mutta kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne on nostanut esiin myös sabotaasin mahdollisuuden.
Kansainvälisten yhteyksien kannalta tulee vähintäänkin varmistaa, että Suomesta on yhteyksiä muuhun maailmaan useiden eri maiden kautta, jolloin Suomen riippuvuutta yksittäisten naapurimaiden kautta kulkevista kansainvälisistä yhteyksistä voidaan alentaa. Tässä arktisen alueen hyödyntäminen uusien merikaapelireittien rakentamiseksi Suomesta ulkomaille ja uusien palvelinkeskusten houkuttelemisen Suomeen tulee olemaan merkittävässä asemassa.
Uhkatilanne on haastava, koska merikaapeleiden reitit ovat laajoja ja kulkevat veden alla. Fyysisen vahingonteon lisäksi monilla mailla on kyky salakuunnella, hakkeroida tai kaapata tietoja merikaapeleista veden alla tai laskuasemilla.
On myös tärkeää, että osana varautumista, Suomessa ja EU:ssa entistä enemmän kiinnitettään huomioita merkittävien kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien, mukaan lukien merikaapeleiden, omistajuuteen. Viime vuosina on tehty merkittäviä kansainvälisiä yhteyksiä koskevia omistusjärjestelyitä ja tällä hetkellä esimerkiksi merkittävä osa Euroopan kansainvälisten yhteyksien omistuksesta on EU:n ulkopuolella.
Yleisiä viestintäverkkoja ja -palveluja käyttävien toimijoiden tulee huolehtia myös omasta kyberturvallisuudestaan eivätkä ne voi tuudittautua vain siihen, että teleyritykset ovat huolehtineet viestintäverkkojen ja -palveluiden kyberturvallisuudesta.
Lähteet: