Googlen hakukonemainokset eivät nykyään enää erotu kovin selvästi itse hakutuloksista. Huijaussivustojen pyörittäjät käyttävät asiaa hyväkseen. Googlen hakukonemainosten joukossa saattaa liikkua parhaillaan huijaussivuille vieviä mainoksia, jotka on kohdennettu esimerkiksi verohallinnon OmaVero- ja Kelan OmaKanta-palveluita googlaaville. [1]
Esimerkiksi verottajan OmaVero-palvelua googlaamalla hakukonelistauksessa tuleva sivusto näytti oikealta, mutta ohjasi käyttäjän huijaussivustolle. ”Samaa menetelmää on käytetty viime aikoina muidenkin viranomaisten nimellä. Vaikuttaisi että meidän vuoromme tuli nyt.” kertoo verohallinnon turvallisuus- ja riskinhallintajohtaja Samuli Bergström. Poliisi ja Kela varoittivatkin viime vuonna vastaavasta huijauksesta OmaKannan nimissä. Tuolloin käyttäjiltä oli huijattu tuhansia euroja.
Hakukonemainoksen tunnistaa esimerkiksi hakulistauksessa olevan linkin vieressä lukevasta mainos tai sponsoroitu -teksteistä. [2]
Google puolestaan kertoo itse omilla www-sivuillaan muunlaisia esimerkkejä, miten Googlen brändiä on käytetty huijauksiin ja petoksiin. Yhtenä esimerkkinä mainitaan maksun siirtoon liittyvä huijaus. Satunnainen käyttäjä saattaa löytää edullisen tuotteen, esimerkiksi auton, verkossa olevasta markkinapaikasta. Tuotetta maksettaessa myyjä väittää, että turvallisuussyistä maksu tehdään Google Payn tai Google Playn kautta. Tuotteen hinta on tuntuvan edullinen ja myyjä väittää, että hänen täytyy myydä tuote pois nopeasti, koska hän on muuttamassa toiseen maahan, hänen täytyy suorittaa asepalvelus, hän on eroamassa tai jotain muuta. Todellisuudessa tuotetta ei ole olemassa ja maksutapahtumassa ei käytetä Google Payta. Sen sijaan myyjä lähettää laskun, joka vaikuttaa olevan Google Paylta tai Google Playlta. Siinä kuitenkin ohjeistetaan maksamaan tuote Google Play ‑lahjakorttien, Western Unionin, MoneyGramin tai pankkisiirron kautta.
Googlen omat kolme kultaista sääntöä huijauksiin ovatkin:
Googlea käytetään myös hyväksi haittaohjelmien levittämiseen. Kesäkuussa 2022 Googlen virallisesta Play-sovelluskaupasta löytyi massiivinen määrä haittaohjelmia, joilla oli yhteensä lähes 10 miljoonaa latauskertaa. Tällä kertaa paljastuneet ohjelmat oli naamioitu esimerkiksi kuvankäsittely-, näppäimistö- tai taustakuvasovelluksiksi. Niiden todellinen tarkoitus oli kuitenkin saada käyttäjänsä tilausansaan, tunkea puhelin täyteen mainoksia ja varastaa käyttäjiensä sosiaalisen median tilit.
Löydetyt haittaohjelmat toimivat asentuessaan suhteellisen samankaltaisella tavalla. Ne pyysivät lupaa avata ikkunoita minkä tahansa muun sovelluksen päälle ja tämän jälkeen lisäsivät itsensä listaan ohjelmia, jotka voivat pyöriä taustalla huomaamatta ilman varoitusta laitteen akkuasetuksista. [4]
Joitain haitallisia sovelluksia saattaa vielä olla ladattavissa Googlen sovelluskaupassa. Android-laitteiden suojaamiseksi haittaohjelmilta ja ei-toivotuilta ohjelmilta suositellaan käytettäväksi Android-alustalle soveltuvaa virustorjuntatuotetta. [5]
Lähteet:
Jopimainos
Joutsa
Kiinteistöpysäkki
Saimas Spinnery